Sanotaan, että maailman ensimmäinen myyntiautomaatti ilmestyi 3. vuosisadalla eKr., joka oli kolikoilla toimiva pyhän veden myyntiautomaatti egyptiläisessä temppelissä. 1600-luvulla pieniin brittiläisiin baareihin asennettiin tupakka-automaatteja. Myyntiautomaattien pitkän historian aikana Japani kehitti käytännöllisiä myyntiautomaatteja tultuaan tälle vuosisadalle. Japanin ensimmäinen myyntiautomaatti oli "postimerkkien ja postikorttien myyntiautomaatti", joka ilmestyi vuonna 1904. Se oli automaatti, joka yhdisti postimerkkien ja postikorttien myynnin kirjeiden postittamiseen postilaatikkoon. Myyntiautomaateista tuli todella suosittuja toisen maailmansodan jälkeen. 1950-luvulla "spray-tyyppinen mehuautomaatti" oli erittäin suosittu, ja mehua kaadettiin paperimukeihin myyntiin. Myöhemmin, kun suuret amerikkalaiset juomayhtiöt tulivat Japanin markkinoille, vuonna 1962 tapahtui vallankumous kiertokulussa, jossa myyntiautomaatit olivat pääosa. Vuonna 1967 kaikki alle 100 jenin valuutat muutettiin kolikoiksi, mikä edisti myyntiautomaattiteollisuuden kehittämiseen.
Nyt myyntiautomaattiteollisuus on siirtymässä kohti informatisointia ja edelleen rationalisointia. Esimerkiksi online-menetelmä on toteutettu siten, että automaatissa olevat varastotiedot välitetään puhelinlinjan kautta kunkin yrityksen ajankohdan tietokoneelle, mikä varmistaa tavaroiden sujuvan toimituksen, täydennyksen ja valinnan. Lisäksi ilmaston lämpenemisen estämiseksi myyntiautomaattien kehittäminen on sitoutunut energiansäästöön, ja energiaa säästävistä virkistävästä juoma-automaatista on tullut alan valtavirta. Kesän virrankulutushuipun aikana tämäntyyppiset automaatit voivat pitää alhaisen lämpötilan, vaikka jäähdytin olisi kytketty pois päältä. Verrattuna aikaisempiin myyntiautomaatteihin se voi säästää 10-15 % sähköstä. 2000-luvulle tullessa myyntiautomaatit kehittyvät myös edelleen resurssien ja energian säästämisen sekä korkean toimivuuden suuntaan.
